Meidän oli tarkoitus lähteä Tyttöystäväni ystävälle. Kun vihdoin kuuden aikaan sinne pääsimme.Siellä oli hänen kaksi ystäväänsä, minä ja hän itse. Kävimme Kaupassa tyttöystäväni kanssa. Tuijotin niitä ruoka tarpeita. Limsoja, mehuja, muroja, sipsejä...
Mun oli ollut nälkä jo aikaisemminkin. Kuuntelin kauppaan mennessämme tyttöystävääni. Hän puhui entisestä tyttöystävästään. Mitä heille tapahtui. Silmiini tulvi kuvat kuinka hän itki silloin koulussa, kun hänen entinen tyttöystävänsä oli lähdössä matkalle, oli kaikei aika pitkäksi aikaakin. Kuuntelin ja jokaisen sanan painoin mieleeni, halusin ymmärtää. Toistin jokaisen sanan mielessäni.
Menimme sitten hänen ystävälleen. Siellä söin, ehkä kuitenkin vain tyttöystäväni mieliksi, hänhän minua pyysi syömään. Ja itseasiassa odotan sitä että joku laittaisi ruokaa, laittaisi sitä lautaselleni ja käskisi vain syömään.. Kuitenkin huomaamattani seurasin tyttöystäväni jokaista liikettä, hänen laittaessaan ruokaa. Seurasin kuinka hän laittoin oliiviöljyä paistinpannulle ja kuinka hän kaatoi kanat pannulle..
Seurasin vierestä heidän juttujaan, saatoin hymyilläkkin. Heillä oli hauskaa, he nauroivat ja paljon. yhdentoista aikaan tyttöystäväni lähti saattamaan minua, myöhästyin bussistä, istuimme melkein tunnin verran, ja bussi josta olin myöhästynyt, oli tietenkin viimeinen. kävelin kotiin n. 8km. mietin kotimatkani sitä mitä tyttöystäväni sanoi aikaisemmin, silloin kun kävelimme kauppaan. Puhui tästä blogistani, lukevansa ja että hän yrittää parhaansa mukaan ymmärtää. En kuitenkaan halua millään tapaa kaataa omia murheitani hänen niskaansa. En todellakaan. Hän sanoi että täältä saa tietää jos hän jotain tekee väärin, ja mitä puheenaiheita kannattaa vältellä. yms.
Eilen ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin minust tuntui että joku välitti, tyttöystäväni halusi minun ilmoittavan kun pääsin kotiin. En kuitenkaan ilmoittanut, hyi olen kamala. Olin niin väsynyt etten jaksanut edes syödä. etten jaksanut laittaa valoja päälle. nukahdin melkein heti, kuitenkin ennen kuin nukahdin, minulla oli täysityö saada itseni kääntymään sängyssäni ja laittamaan peittoni hyvin. Mulla oli kuuma, muta tärisin kylmästä, en jaksanut laittaa ikkunaa kiinni, joten kahden peiton alla nukuin aamulla ensimmäisen kerran heräsin ennen seitsämää. sen jälkeen puoli yhdeksältä. makasin sängylläni ja odotin kunnes talo tyhjenee. nousin ylös ja raahauduin suihkuun. Minulla oli vieläkin kylmä. Suihkusta tullessani huomasin mahani murisevan, ihankuin huutaisi ''antakaa minulle ruokaa'' en ollut jaksanut syödä, koska en jaksanut liikkua. söin yhden leivän palan, ja kolme kuppia kahvia. Huomasin käyttöraha tilanteenikin olevan maailman huonoin tässä vaiheessa. En voinut mennä kauppaan ostamaan mitään. Olisin voinut tehdä ruokaa ja syödä. Itseasiassa olen tällähetkellä sitä mieltä että minun on syötävä.
Olen kaivanut kaapit moneen kertaan läpi, täällä ei ole kuin makaroonia, spagettia,jauhelihaa.. Pakastimessa on marjoja,leipää, ehkä jotain kasviksia. Onhan meillä toki äidin tekemää jotain jauheliha kaali pataa. Ja se on pahaa. sitä en aijo syödä. tiedän saavani hänetkin pahalle päälle tällä. mutta itseasiassa kun tarkemmin mietin..: hän on pahalla tuulella kun en syö, hän suuttuu jos teen ruokaa, enkä syö hänen laittamaansa ruokaa, eikä hän pidä siitä että syön hänen laittamaansa ruokaa. Mitä minun täytyy tehdä? olla syömättä, syödä ja mitä täytyy syödä?
Tarvitseeko olla näin vaikeaa?
Tarvitsisin töitä. Mitäköhän voisin ruveta tekemään. Tälläkään hetkellä minulla ei ole ollut töitä. Elokuussa on vasta viikko töitä. muutama tunti päivässä..
Ajaukseni ovat sekaisin. tuntuu että teen taas jotain väärin. minusta tuntuu etten oikeasti jaksa lähteä ulos tänään, mutta mä lupasin. Huomasin pitkittäväni keksimällä tekosyitä miksi minulla kestää. ''Minulla on tekemistä'' No joo, niinhän minulla olisikin, mutta mitäs minä teenkään? istun taas tässä. En jaksa. pitäisi oleikata nurmikko. En jaksa. Laittaa sitä ruokaa, en isteasiassa jaksa. Ei kiinnosta. viedä pyykit kuivumaan. en jaksa. en jaksa kävellä rappusia alas, avata ovea ja ottaa pyykkejä viedä niitä ulos kuivumaan. Olen säälittävä, laiska. pelkästään tiellä..
En jaksaisi liikkua. Tuntuu että jalkani voivat pettää. itseasiassa verensokerini ovat kovin alhaiset.
Voisin nukkua hetken, tai sitten en. Minun on tehtävä jotain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti