en tiedä

Kaksivuorokautta pois kotoa ja olen väsynyt. Eilen menin keskustaan, kavereidenkanssa, muotitapahtuma. Ei tapahtuma sinänsä minua kiinnostanut, ihmiset ja väen paljous sinänsä enemmän, se että näkee tuttuja yms. Jossain vaiheessa iltaa päätimmekin sitten ystäväni kanssa ottaa muutamat. Ilta sujui ihan hyvin, muutamaa välikohtausta lukuunottamatta, tai sitä että yksi kaverini oksenteli verta, kärsien alkoholin myrkytyksestä jo ennen yhtätoista. Ystäväni lähti kotiin yhdeltätoista, jäin vielä keskustaan. Suunnittelin meneväni seuraavallla bussilla 00.10 kotiin ja nukkumaan. Kunnes minut saatiin houkuteltua erään ystäväni poikaystävän luokse, meitä oli neljä ja lähdimme jonkun, en muista kenen kyydillä,kuitenkin. Oksensin autossa ja kun olimme päässeet perille, oksensin kun olimme tupakalla.

Aamulla heräsin ensimmäisenä. Mietin vain mitä minä itseasiassa teen siellä, missä olin. Huomasin nukkuvani lattialla. Myöhemmin kun muut olivat heränneet, lähdimme syömään. En syönyt, join puoli lasia vettä ja yhden suolapähkinän. Minulla ei ollut krapula, muttei tehnyt mieli syödä. Edellis yönä olin oksentanut kaiken ulos, tunkien sormia kurkkuun ja oksentanut tahtomattanikin. Lähdin tupakalle.

Vietin päivän vähän siellä ja täällä. Ja äiti soitti missä olit viimeyön? Valehtelin.

Kunnes pääsin kotiin puoli kahdeksan aikaan, ihmiset olivat huolestuneet, koska akkuni oli loppunut. En ymmärrä...

Mua ahdistaa, mun sisällä on kaipausta ja jotain tyhjää. kaipaan ihmisen läheisyyttä, istuen vaikka sohvalla. Kaipaan sitä kun minua halataan. kunhan joku vai pysyy siinä, lähelläni. En tiedä mitä oikein selitän ja ajatelen. Mua väsyttää.