mä haluun viiltää, mul on oikeesti liian paha olla. enkä mä haluu olla tääl enää. toivon vaa, et huomen aamul en enää heräis. enkä enää koskaa hengittäis. koska must tuntuu ettei millää oo välii. ei yhtää mitää välii.
JA KUKA MUA EDES TÄÄLLÄ TARVIS? EI KUKAA. kyllä mäki sen tiedän.. tiiän ettei kukaa tarvii mua. eikä kukaa varmaa ees huomais vaikka nyt kuolisin....
kuka mua voiskaan auttaa??
ei mulla muuta:(...
ehkä kaiken on sitte tarkotus vaa mennä näin., kaiken kai on tarkotus kääntyy väärinpäin. ja mun pitää lähtä pois nyt. ei mun kuulu hengittää enää. sori
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti