totuus sattuu.

miks ees yritin? aina kannattaa yrittää. ''paitsi, mun, mä tiiän tuun aina pettymään, munki pitäis alkaa jo tähä tottumaa.''

ei täs muuta.

koska mä en osaa kirjoittaa..

oon oikeestaa pahoillani AIVAN KAIKESTA.









jos onni vielä joskus muuttuisi hyväksi, tää kyynelten virta hymyksi. mut kuolemaa ei voi paeta, se on pelkkää faktaa.

jos mä pystyisin tän kaiken yksin kantamaan, ehkä mä olisin täällä ikusesti, onnellinen aina vaan. mut nyt mä ymmärrän etten pysty. ja huomaan että mä satutan itteeni joka kerta uudestaan.

itku.

mä en enää oikeesti tiiä, mitä teen. haluun viiltää, mut jotenki en haluu. koska en vaa haluu. mut toisaalt haluun sitä nyt enemmin ku koskaa ennen. haluun hakata mun päätä seinää. itkin. itku tuli viimein. itkin, itken enkä saa sitä loppumaa. haluisin huutaa vaa apuu, mut mun ääni ei kuulu tääl.

oon väsyny tähä paskaa. enkä oikeesti enää jaksa. oksennan vaa vaikken oo syöny mitää. oksennnan koska mul on PAKSA olla. ahistaa, haluun kuolla. iha ku joku kuristais mua. en tunnu saavan enää henkee. en jaksa enää elää. tajusin taas, että oon tyhmä, kusipää idiootti.. ihastuin yhteen poikaan, jne. mut sit mua sattu. enkä mä enää oikeesti kestä. jotenki tää kaikki kipu kerääntyy mun sisälle. enkä saa sitä lähtee pois.

... eilenki olisimpa vaa kuollu siihe paskaa oloo, olisimpa tukehtunu oksennukseeni.

mikää ei oo enää hyvää. mun elämä katos. ja nyt tää kaikki maistuu paskalta. jos mä nyt viiltäsinki. jos mä viiltäisin ja vetäsin noi lääkkeet tost saatanan purkist. mitä sitte? jos mä kuolisin kaikilla olis parempi olla. oisimpa jääny syntymättä. vittu saatana. mun olo on paskempi ku eilen. tai toissapäivänä. mä kuolen koht tähä väsymyksee. mä pelkään. koska kaikki mitä mulla oli. on nyt viety pois... melkein kaikki. miks mä en vaa voi kuolla? tää ei vaa oo mun paikka.....

fuck

mua sattuu. mä haluun viiltää, tuntuu ettei mulla oo oikeesti enää YHTÄÄ MITÄÄ. ihan ku kaikki vaa vietäis pois. kokoajan enemmän ja enemmän multa otettais.

mä haluun viiltää, mul on oikeesti liian paha olla. enkä mä haluu olla tääl enää. toivon vaa, et huomen aamul en enää heräis. enkä enää koskaa hengittäis. koska must tuntuu ettei millää oo välii. ei yhtää mitää välii.

JA KUKA MUA EDES TÄÄLLÄ TARVIS? EI KUKAA. kyllä mäki sen tiedän.. tiiän ettei kukaa tarvii mua. eikä kukaa varmaa ees huomais vaikka nyt kuolisin....

kuka mua voiskaan auttaa??

ei mulla muuta:(...

ehkä kaiken on sitte tarkotus vaa mennä näin., kaiken kai on tarkotus kääntyy väärinpäin. ja mun pitää lähtä pois nyt. ei mun kuulu hengittää enää. sori

jos vaan voisin päästä pois.

mult vietii se mitä eniten rakastin.


mä en jaksa enää.. mulla ei oo enää mitää. eikä sillä olis mitää välii vaikka nyt kuolisin tähä.

mua ei kiinnosta enää mikää. mä haluun viiltää. haluun viiltää syvempää kuin koskaan. huolellisemmin ku milloinkaa ennen. haluun viiltää, niin ettei sitä enää koskaa voi peruuttaa..

en haluu olla enää oikeesti tääl. en jaksa enää hengittää. haluun pois. en haluu koskaa tulla takaisin.

mä en haluu ketään muuta, mä en tarvii ketää muuta, se mitä mä tarviin, se joka pelastaa mut täällä. se oot vaan sä. mulla on sua ikävä.

mua sattuu, enkä osaa edes kirjottaa. mä haluun pois. mulla ei oo enää mitää mistä pitää kii. ei mitää minkä takii taistella täs paskamaailmas.

voisimpa vaa päästää irti. mä roikun tässä, en haluu päästää toisaalt irti. mutten jaksa oikeesti enää pitää kii.

viiltoja

tänään mä viilsin. 36 tarpeeksi syvää jälkeä käsi varteen. ja jalkaan muutaman pienemmän jäljen. nmä nauroin kyllä, mutten ole iloinen, en ole onnellinen. en ehkä surullinenkaan. kai mä oon sitte tunteeton. mä en tiiä mitä tunnen. mä haluun kuolla. mä haluun vaa pois. mä tunne enää mitään en. mun sydän on kertakäyttöinen..

tää tyhjä tuska repii mut hengiltä. mä en haluu olla täällä enää. mua ahistaa, mua sattuu, mua itkettää. mä haluan huutaa. kyllähän mä huudan apua. mut mun ääntä ei kuulla. mun ääni hukkuu tuuleen. sain kaikesta vain tyhjän ikävän.

kun mä katson ympärilleni nään kaiken kaatuvan, tunnen maan mun jalkojen alta sortuvan. mun sydän on murtunu. mä kannan sirpaleita käsissäni ja odotan että joku korjaa sen. mut mä satutan näin itteäni vain enemmän. mä en jaksa. en jaksa enää ollenkaan. en jaksa edes hengittää.

en kestä tätä kipua enää yhtään enempää. en haluu enää elää. ku mä rakastan sua. rakastan enemmän ku mitää. rakastan enemmän ku koskaa mitää voin rakastaa. sä olit mun elämän tarkotus, enää mul ei oo mitää. sä lähdit pois. veit samal mun elämänhalun.

tää elämä maistuu paskalta. mikää ei tunnu enää miltää. mä haluun pois.

mä viillän sun nimees mun käteen. moneskohan kerta tää on? HALUUN SUT VAAN TAKAS. kaipaan sua enemmän ku mitää...

enkä jaksa elää tän ikävän kans enää. haluun kuolla, koskamulla ei oo mitää. en voi menettää tän enempää.

mä viilsin, tein syvempiä jälkiä ku koskaan, sidoin käteni ja veren vuoto ei ollu tyrehtynyt vielä iltaan mennessä. eipä ole kyllä vieläkään.

puh

leikin tunteilla. mua vituttaa niin paljo että pää räjähtää kohta. mulla on nälkä, en halua syödä. haluan tupakalle, en jaksa kävellä ulos. pitäisi lähteä liikenteeseen kohta puoliin. ei jaksaisi. vittuperkele saatana.

perjantaina joudun lähtemään mökille. en jaksaisi. siellä tulee kuitenki syötyä. no onneksi siellä on pitkiä mettä teitä. missä voi sitte lenkkeillä.

äh en jaksa kirjoittaa enempää. ei kiinnosta.hohhoijjaa. väsyttääki. mut lähen nyt liikenteeseen tästä. heihei.

haluan tuntea kipua.

kävin lenkillä, mä juoksin. juoksin koko matkan, kunnes mun oli pakko oksentaa. mä oksensin. kaikki mitä söin. ja mitä mä olinkaan ahminu. tunkenu sisälleni sitä paskaa. hyi. mustikkapiirakkaa, pullaa, kanaa, salaattia, perunaa ja limsaa ja jäätelöä. mä oksensin kaikki. itkin ja oksensin mettä polun reunalla. poltin tupakan ja tumppasin sen nilkkaan. istuin kuuntelin musiikkia, itkin ja tumppasin toisen kerran. viimesen tupakan mä tumppasin valtimon kohdalle vasempaan ranteeseen. pienen hetken se sattu. ja mä huomasin että mä nautin siitä nautin siitä enemmän kuin mistään. mut mä haluan nähdä verta, joten viillän vielä kotona reiteen, tungen koko saatanan terän mun ihon sisälle. haluaisin repiä kaikki läskit pois. joten raavin reiteni verille, itken ja nauran. ehkä mä olen hullu.

nautin siitä kivusta jonka hetken aijan tunnen. haluan tuntea lisää kipua, joten hakkaan käteni paskaks. mua sattuu. ja haluan sitä. haluan tunkea sormet kurkkuun oksentaa vaikkei mun sisällä enää ole mitää. olen sekopää. sairas paska. läski sika. eikä kukaan ymmärrä.

mä katon kuinka veri valuu mun jalkoja pitkin. raavin lisää. raavin haavoja syvemmiksi. mä rakastan kivun tunnetta.

haluan viiltää vielä syvempään, haluan viiltää mun ranteet auki, molemmista käsistä, nähdä kuinka veri valuu ja sen jälkeen lopettaa hengittäminen kokonaan, ikuisiksi ajoiksi. olenko mä sairas?

en osaa rakentaa lauseita.

mä hukun, mä kadotin kaiken. oon ihan tyhjä sisältä päin. en jaksa enää, en ees hengittää. haluun vaan sut takas, pitää kiinni mun kädestä.emmä tiiä, teitsä kaiken sen vaan tahallaan? halusitsä pelkästään mua satuttaa?
mä tuijotan sun kuvaas mun käsissä. haluun heittää sen menemää, mut miks en pysty? haluun sut pois mun mielestä...

Ilman sua on täällä päivät pidempiä yöt on kylmempiä ja paljon pimeempiä sä oot taakse jäänyt mutta mitä on edessä Miks tän piti kaatuu, just tän jutun mä luotin enemmän meihin ku mitä luotan muhun muistatsä ku suunniteltii kaikkee muistatsä ku tekstasin sulle keskel yötä nyt on sanat syöty ja ylpeys on nielty kaikki mitä meillä oli on pois viety mietin meneekö tää edes ohi koskaan Mä en tiedä uskon että aika näyttää ehkä vielä joku jättämäsi aukon täyttää

kuvat kertoo enemmän ku sanat.

mä en vaan kestä, en enää pysty tähä. en kestä tätä kaikkee tuskaa mun sisäl. haluun pois. anteeks. en voi olla täällä enää.





ilman sua en tiiä yhtää mitää, en tiiä mistää mitää. en haluu enää ees ilman sua parantuu.mä en tiiä enää mitä teen, koko elämä menee pieleen..




vituttaa pyörii jokapäivä täs samas paskas.










miks kaikki sanoo et mun pitää olla vahva, miks se oon mä jonka pitäs muka jaksaa, liikaa paskaa, se väkisinki maahan painaa..... miks en sais luovuttaa? nyt on vittu pakko. ette te ymmärrä, mut oon palasina. VITTU.


anteeks mut nyt mä en enää jaksa. mä en oikeesti jaksa hengittää. en jaksa yrittää pitää itteeni enää hengissä. mun on nyt mentävä. on lennettäbvä niiin kauas kuin mä vaan ennätän.

oon paska. oon kusipää. ei mun paikka oo täällä. en osaa selittää. mut on vaa aika lähtee niinku joskus jokaisen.