tuntuu että olen lasi jota lyöty vasaralla, oon hajonnut pieniksi paloiksi. hän.. itkettää.. en välittänyt enää mistään muusta kuin hänestä. nyt mä oon rikki, vaikka jotenki tunnen sen mun lähellä ja kuulen ne sanat :''ollaaks me edes koskaan seurusteltu?'' ''ollaan..'' ''no sit me ollaa vieläki, mut haluun olla nyt rauhassa.'' mä vaan itken. tuntuu että puhelin tippuu kädestä.. kuuneleet jädyttää mun ripset.. hengitän.. höyry nousee. nään vielä hahmon.. musta takki ja mustat housut. tiedän että se on hän. en kuitenkaan nähnyt enää niin kauas.. puhelu loppuu. kukaan ei enää palaa. jään yksin itkemään tielle. silta, tai koti. mulla oli kylmä. vain takki ja farkut. ei edes pitkähihaista takin alla. oli vain t-paita.
revin mun hiuksia, mua sattu ja ahdisti. olisin voinut juosta tielle, rekan alle. itketti. kyyneleet valu mun pskilla, hengitys ei kulkenut enää. tuntu ettei jalat kanna enää...
kotona mä viilsin...
kuulen vielä hänen äänensä, kun juoksin. ''mene kotiin''.... halusin vain pois..
mut mä vaan rakastan niinpaljo, en voi, en vaan pysty päästää irti. mä eksyn. en pärjää täällä...
istun yksin, enkä tunne mitään.. kivun jälkeinen hetki puuduttaa, enkä voi sanoa mitään. luen sanojasi.. en tahdo sinusta luopua.en jaksa enää taistella..
sä jatit jälkeesi tyhjän kyyneleen, mut ei se kivutonta ollutkaan. näen vain tyhjän sydämen kun katson peiliin. näen ne silmät jotka on väsyneet itkemään. en tahdo sinusta luopua.
tuntuu et muhun jää arpi, mitä ei milloinkaan voi poistaa..
''...rakkaus on kuollut elämän virtaan.''
miten osaan kertoo et on paha olla, et fiilis on täysin nolla. sanat on kurkus, mut en osaa niit kertoo. tuntuu tyhmältä ku ei mun sanat riitä.
petyin pahasti. suru kun ottaa taas vallan.. jääkö joku kaipaamaan jos hyppään koskeen?.. entiedä.
mua sattuu, itkettää. ei tunnu yhtään hyvältä.
sanotaan et pitää jaksaa, mut mitä, ku on yks elämä on elettävänä ja sekin on paska? mihin mä meen? mistä mä tuun. eksyin mun polultani silloin ku sä vain jatkoit eteenpäin eri puolelle tietä kuin minä. et enää pysähtynyt. mä en nähnyt sen jälkeen enää mitään. huudan mutta kukaan ei kuule. nyt.. täällä.. täällä ei ole ketään.
mä oon ihan yksin. mä kuulen vain ääniä, mutta
ketään ei näy. pimeää.
mä itken. en haluis mutten voi sille mitään. parrantuuks nää haavat ? kukaan ei nyt oo hoitamassa niitä, ei kukaan laita mulle tikkiä tai sidettä. vuodanko mä nyt kuiviin? kun... sä et oo mun lähelläni mulla on kylmä, mä tarisen. haluun sut vaan takas.
ei, tää on kaukana siitä paratiisist mistä joskus unelmoitiin..
tuntuu ku mut olis tallottu maahan. kaikki kävelly vaan yli.. mis on nyt jäbä joka ennen kulki vieressä?
en haluu jäädä tähän.. en. odotan että kun olet valmis. tulet nostamaan mut pystyyn, itse en enää pääse. oon vaan niin väsyny. nostasit mut ylös, kertoisit mihin mennä. ja kulkisit mun vierellä.
piti päästää irti, mut en voinu päästää.
en mä pysty päästää irti, mä tein sen lupauksen, ku katoin sua silmiin. mä rakastan ja huolehdin, pidän huolen et sul menee hyvin, vaikka joskus kuolenkin..
itku tuli. en tiiä mihin olen menossa, täällä on niin pimeää, enkä ilmän sua nää mitään.
mä pidin kädestäs kiinni, mut päästitsä sen menemää? nää siivet ei kantanukkaan kotiin.. en rakastu moniin. tää on nn ei tunnu miltään. kelasin et olisin saanu otteen meistä kahesta.. en haluu satuttaa tai särkee sydäntä. haluun et kuuntelet mua hetkisen. mua pelottaa ero ja siks oon masentunu, sun vieres on helpompi hengittää.en tiiä mitä tekisin jos oltais erillään, vuosi sitten sä paransit mun ruhjeeni. sä sait mut elämään... ei oo mitää sellasta mitä sun vuokses tekis en..
mä herään taas aamul, unettomast yöstä. ootan et olisit siinä. kun avaan silmät.....
ölkjhgfdsdtyuo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti