hiillos.

jos voisi kerran ajatella olevansa iloinen. kuinka monta viiltoa olenkaan tehnyt ? kuinka monta kertaa olenkaan oksentanut kaiken ulos sisältäni? miksen voisi olla jossain muualla, miks mun täytyy vaan olla täällä? toisaalta en tahdo lähteä. mut jotenki tää olo on niin sietämätön. ihan ku tuska puritstais mua kasaan ja kohta en saa enää ollenkaan henkeä. kuinka monta päivää menee siihen että tukehdun?

Makaan sängylläni, peiton alla. Kuuntelen kuinka herätyskello kertoo kellon olevan kuusi, se soi. Minua ei nukuta, enkä ole väsynyt. en vain pääse ylös sängystäni. En jaksa nostaa itseäni. Mua paleltaa. on niin kylmä että tärisen. kello soi uudestaan, 06.05. painan vain torkkua. Saan itseni pakotettua sängystä ylös puoli seitsemältä. meikkaan, laitan hiukset, puen päälle vaatteet. kävelen rappusia alas laukkua raahaten takanani. pimeää. seison keittiäössä miettien syönkö.
kaivan käteeni tupakan. sytytän sen. seison pihalla, kävelen bussipysäkille. poltan tupakan. ulkona on kylmä, kylmä ilma tunkeutuu keuhkoihini kun hengitän.

Kuulen kuinka joku sanoo käsieni olevan siniset. en jaksa välittää, en jaksa olla kiinnostunut asioista enää. Tajuan kuinka tungen haarukkaa taas suuhuni. sika saatana, EI SAA SYÖDÄ ! ahistaa. en halua.

en voi tarjota lohtua, koska olen vain ihminen, en voi tarjota lämpöä, sillä itsekkin palelen..

oot haihtunut on täällä tyhjää. yksin jäin. vaikka kuinka halusin, osata sen paremmin. Kun tulee yö, se maahan lyö tämän pienen ihmisen jolta särjit sydämen.
Aika kerää sirpaleet, on kyyneleet liimaa.. Jos aikaa riittää, se voisi korjata haavat. mä vuodan verta.
Niin paljon pystyy muutama sana muuttamaan....

Vihaan itteäni. vihaan tätä tunnetta, vihaan näitä sanoja. vihaan sitä kipua mun sisällä. vihaan ihmisiä jotka tuijottavat. vihaan ihmisiä jotka eivät osaa rauhoittua. vihaan naurua. vihaan hymyileviä kasvoja. vihaan esittää että kaikki on hyvin. vihaan kun ei ole ihmistä joka ymmärtää kuinka paha on olla. vihaan sitä. vihaan ihmisiä jotka eivät osaa olla hiljaa. vihaan heitä. vihaan sitä kun vanhat tutut eivät tunnista mutta kuitenkin tuijottavat kauan.

kuulen pianon soiton. Nämä ovat hetkiä, jolloin välähdykset näkyvät taivaalla. Mittaan kattoon katseellani, käännän kylkeäni jälleen vuoteellani. Valvon vuotellaani. Kellon käyntiin laitan, vihdoin nukahdan...
Ajatukset seuraa toisiaan. Tähän alkaa jo tottua. ei yksinäinen unta saa...
Auttakaa mua. Mua sattuu. aamu jällleen silmiin sarastaa..

Hautaa salaisuutesi ihooni, lähde pois. jätä minut yksin syntieni kanssa. Jos rakastat, päästä minut menemään, juokse kauas pois tiedän että sydämeni on liian synkkä välittämään.

en näe enää tulta enkä hiillosta, ei enää mitään mistä saisi lämpöä. vain harmaata ja kylmää. ei enää mitään kaunista. maailmassani kaikki on rumaa.
anteeksi tästä. anteeksi että edes kirjoitan.)=

haluaisin sanoa vain hyvästi. ja mennä pois, jonnekkin josta en enää palaisi..