21. lokakuuta 2010

AHISTAA ANTEEKSI

mulla on kylmä. mun kädetki tärisee. mulla ei oo nälkä. eikä tee mieli syödä. oon saanu kontrollin. ja oon ilonen siitä. silloin ku syysloma alko, päätin että saan syömiset ja itteni kurii. ja nyt oon ilonen siitä etten enää syö ihan milloin vaan. Syön silloin ku siihen on lupa. enää mun ei tarvii oksentaakkaa. (mitä oon tehny muutamat viime viikot.) Koska en syö, niitä mitä ei saa syödä. karkit, herkut, kaikki lihottavat ja paljon kaloriset. tänään multa kysyttiin että haluanko suklaata, ennen olisin ottanut ehkä yhden palan tai muutamanki. Mutta ei, en enää. en ollenkaan.ei enää mitään ylimäärästä. Pärjään hyvin silläkin ruualla minkä saan syödä. ei mun tarvitse syödä ylimääräisiä. ei tarvii ottaa yhtä karkkia jayhtä kurkkupastillia. ei tarvitse, se on turhaa.

Mul on paha olla. oksettaa, paleltaa, ahistaa, vituttaa ja itkettää. miten paljo kipua mun pitää viel kestää? Mun pää räjähtää. kaikki ajatukset kiertää kehää. silloin ku olis aika puhua. en saa sanoja ulos mun suusta. mut esim nyt, mun tekis mieli vaa puhuu, kertoo kaikki mitä ajattelen.mutten kuitenkaa tavallaa pysty. sydämmee sattuu. sattuu niin jumalattoman paljon. mua ahistaa. ahistaa ahistaa JA AHISTAAAA LIIKAA. ahistaa ku katon peilii tai johonki mikä peilaa. Miksen oo laiha ? miksen vois olla LAIHEMPI? miks oon tälläin läskipaskasikalehmä joka vaa syö syö syö ja syö. eikä koskaa lopeta.!?!?! miks ?

miks mun ees pitää olla täällä? miks mun pitää istuu tässä nyt ?

okei. yritän peittää mun pahaa oloo ku oon ulkona, ja näen kavereita. peitän mun pahan olon kaikilta. eikä kukaan tiiä, mitä oikeesti tunnen. en itke mutten naurakkaan. jos nauran, ei se oo aitoo. Haluisin vaan huutaa. mua sattuu niin paljon.

Eilen illalla viilsin kerran, jos toisenkin, ehkä kolmannenkin. nyt mua kaduttaa. mut mitäs menin syömään? mitäs söin ja sain kuulla että olen läski. läskiläskiläski SIKA VITUN PASKA LÄSKI SIKA. AHISTAAAAAAAAAAAA vittu. haluun pois. sattuu. itkettää on paha olla.

oon ihan kamala. en voi kattoo peilii. ruma ja läski lehmä. ei kukaa kuiotenkaa ymmärrä, mul on niin vitun paska olo. itku. haluisin vaa itkee. itkee kaiken ulos...

Mua tavallaan pelottaa huominen. Huomenna menen 16.30 junalla... kouvolaan päin.. lupasin kertoa hänelle mun olosta jne. mua pelottaa. tiiän että kun puhun kerron taas LIIKAAA, itken ja kerron...

en tiedä.

Poltin tupakkaa.. puhalsin savua ulos keuhkoistani. kylmä ja tärisen. odotin bussia. bussi oli muutaman minuutin myöhässä. kuski oli töykeä.. katsoin suoraan eteen kun astuin bussiin.. itketti. en olis halunnu mennä, mut pakotin itseni menemään.
Ihmiset tuntuu tuijottavan mua. ihan ku ne naurais mulle. ahistaa.

Masennukset kylmät kädet kietoutuu mun ympärille, en pääse irti.
kaksi narua, toinen vetää minut kuolemaan. toinen.... en tiedä mitä se tuo mukanaan. mua sattuu. itkettää.....


ANTEEKSI ETTÄ KIRJOITAN. anteeks että olen olemassa.
en vaan enää ymmärrä itseäni. ymmärrän kuitenki toisaalta.en vaa kestä itteäni enää, en ollenkaan, laihdutan itseni sopivaksi. nyt. muutama kilo ei haittaa. eikö niin. muutamakilo. vain kahdesta viiteen kiloon. eihän siinä mitään pahaa ole, eihän? jos se jää siihen, eiköniin ? jäähän se... ehkä........)=

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti