ahistaa ja on paha olla. jotenki tuntuu etten saa näistä päivistäkii jotka lipuu mun ohi. Mul on paha olo, olo jota en osaa selittää, en osaa sanoa miksi mistä tai milloin ja kuinka pitkään tää olo on jatkunut.
Itse tiedän tasantarkkaan etten ole terve mieleltäni, mutta enää kukaan ei epäile.. Oon saanu kaikki uteliaat pois mun luota... ja oon siiihen oikein tyytyvväinen. tiiän et on yömishäiriötä, muttei anoreksiaa. ehkä on oireita jotka viittaa anoreksiaan muttei mulla sitä ole, ylipäätänsä.. olen läski ja tiedän sen. ahdistavaa.
itku tulee.. onks tuolla ketään sitte ku ei auta itkukaan ? '' miten en tajunnu et oot lähtees tsiigaas tähtii, lipulla jonka veit jumalalta?'' tuntuu et tää on oikeesti enää askeleistakiinni, oon koko ajan lähenpänä reunaa.. ja sit ku astuu reunan yli ei pääse enää takasin. ei jaksais enää yrittää..
tänään olin kokopäivän koulun jälkeen ulkona.. ja sitten kaverilla, kävelin kotiin. ja soitin puhelun ja itku vaan tuli ne kaikki kyyneleet valu. istuin sitten tien pimeessä reunassa.. liikaa pettymyksiä liian paljon tuskaa.
ku kaikki asiat painaa ihan liikaa. toivon vaan et kaikki olis tässä. Haluisin nauraa mut... Ku katon taakse tunnen sen kaiken tuskan mun ympärillä,en pääse mihinkään suuntaan.......
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti