Minulla menee hyvin, aivan hyvin päin helvettiä.
Olen väsynyt. En jaksa edes kävellä huoneeseen jossa sänkyni on. Tuntuu etteivät jalkanikaan enää kanna.
Minulle puhutaan, selitetään jotain vastailen mitä mieleen tulee, enkä edes tiedä mistä minulle puhutaan, mitä kysymyksiä minulle esitetään. Minua väsyttää fyysisesti ja henkisesti.
Musta tuntuu että mä oon vaan niin yksin. Aivan kuin ympärillä oleva nauru heittäisi minut ulos siitä. Mieleni harhailee jossain aivan muulla, jossain niin kaukana. taivaassakin. Istun hiljaa, kun toiset juttelevat ja nauravat keskenään. Itseasiassa välillä tuntuu että vain ruumiini on siellä. Kaikki muu minussa, on jossain muualla. kaukana kaikesta. Rauhassa.
ajatukseni eivät pysy enää kasassa, MINÄ EN PYSY ENÄÄ KASASSA.
Turhaudun kaikkeen, itseeni. Isä pyysi minua saunaan, en jaksa mennä, tuntuu että tekisin väärin, kun en mene. En vain oikeasti jaksa kävellä sinne. En jaksa istua saunassa ja käydä suihkussa. en vain tosiaan jaksa. Miksen jaksa?
En halua kuulla ääntäsi.
Siksi kuuntelen musiikkia. Haluan nukkua.
Mun on paha olla. wsedrftgyhujklkjiuhygtfrcgvbhnjklöal,smkdjhujw Vituttaa, väsyttää, nukuttaa, itkettää, ahdistaa. En kestä tätä oloa enää. Voisiko joku ampua minut kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti