24.3

väsyttää, nukuttaa, ahdistaa, tekis mieli lähteä lenkille, ja vaan juosta niin pitkälle kunnes en pysty enää liikkumaan, ja kaatuisin vaan maahan. huomasin tänään että itkeminen tekee todellakin silmät kipeiksi, ja itkemisen jälkeen tajusin että näytän kamalalle, ja vielä koulussa, se vaan tuli. kaikki meikitki vaa valu pitkin poskia...

no tänään aamulla mulla oli hoitosuunnitelma, ja lääkkeet uusittiin. se lääkäri oli joku ulkomaalainen, niin en ymmärtänyt ihan kaikkea. jotain se selitti syömishäiriöstä, ja että mun käyttäytyminen on todella anorektista... en tiiä enää. nyt äitikin on ihan kummallinen ku se sai kuulla kaikista paino jutuista, se vaan tuijottaa. syöminen on ainakin ahdistavaa ku tietää et joku vahtii kokoajan. Jotenkin vaan vihaan kaikkea nyt täällä, kaikkee mitä on mun ympärillä.! itkettää, mut on ahistava olo, vihaan itteäni. ei olis van koskaan pitänyt myöntää mitään ! ääääääääääääääääääääää, ei olis pitäny sanoo ikinä :''ehkä'' nyt kaikki tietää. kaikki on nyt paljo vaikeempaa. miksei ne ihmiset voi vaan tajuta, että laihdutan vielä muutaman kilon, ja sit se loppuis, se olis ihan ok'' sitte, en enää laihduttaisi. mut ne idiootit ei vaa tajuu sitä... helvettiiiiiiii !!!! elämä on todellisesti jotenki vaa perseestä. ja kaikki on niin vaikeeta, mun tekis mieli vaa nyt nukkua. nukkua, ja nukkua, eikä enää herätä.

päätä on särkeny nyt kaks päivää, ihan kamalasti, äääh, en kestä enää täätä, ku ei ees pysty keskittyy kunnol mihinkää. no särkylääkkeitä oon vetäny.. jokseenkin se helpottaa, mutta jonku takia en saa sitä kokonaan loppumaan..

eilen kävin kaupungissa, koulun jälkeen, säästyin ainakin syömiseltä, kävelin kaupoissa jne. sovitin vaatteita. mut en tiiä oliko se ihan järkevää kuitenkaan.. tuli paha olo, ja kotona söin ja sit sen jälkeen oksensin... )= ku kävelin ruokakaupassa, menin rappusia alas, siin oli penkkejä, sitte nään siinä istuu jotain jätkiä..katon jokasta yks kerrallaa, kerta toisensa jälkeen, kunnes tajusin, et kaks niistä jätkistä on samalla luokalla mun kanssa, yhtä en tunnistanu ollenkaa. ja sit yks oli mun entinen.. multa meinas lähtee jalat alta, koska en ollu nähny sitä sen jälkee ollenkaa ku meil meni poikki. päässä alko soimaa, kuulin ku yks moikkas, toinenkin kuulemma, eli molemmat niistä jotka on meijän luokalla. se ketä en ollut tunnistanut, tuskin tunnisti minuakaan. mutta se minun entinen.. se alko jotenkin vaan ottaa mua päähän. en tiiä miks mut en haluu tai en ees vaa pysty nähä sitä enää... ääääääääääääääääääääääääääääääääääääää. helvetti... eilen sitte illal 19.30-20.00 välillä söin ruuan. riisiä, ja lihakastiketta... no sitte tänää aamulla oon syöny vaan aamulla porkkanan.. ja koulussa salaattia vähän. ja kotona lihaa, porkkanaraastetta, herneitä, maissia ja lanttua. ja se sai mun olon kamalaksi.. en tiiä. mut nyt alan jumppaamaan !