15. tammikuuta 2010

call 112.


kylmä.. jäädyn.. ahistaa.. masentaa.. vituttaa.. kaikki ärsyttää. tää päivä on menny aika perseelleen, kouluun menin yheksältä ja ennen kouluu söin aamulla yhden leivän. koulussa söin puolikkaan perunan ja vähän salaattia, olis ollu jotain nakkikastiketta, mut en viittiny edes ottaa sitä.. en jaksanu. ei huvittanut. oon ollu koko tän päivän ihan liian väsynyt. olisin voinut jäädä nukkumaan aammulla, kokopäiväksi.. aamulla pääsin äitin kyydillä linja-autoasemalle, näin siellä luokallani olevan kaverin ja kääveltiin kouluun. kaveri huomautti jossain vaiheessa, käsieni ihon olevan sinrtävää. säikähdin kun se kysy että mistä se johtuu, voisiko johtua siitä että en ole syönyt. mutta ajattelin että olinhan aamulla syönyt.. leivän palan ilman mitään. koulun jälkeen istuin bussissa ja olin menossa kotiin. tiesin että äiti olisi kotona. menin suoraan ylös huoneeseeni, radion laitoin päälle ja aloin siivoomaan. vaatteet lattialta ja petasin sängyn. tungin vaatteita vaatekkaappiin ja vaatekaappini on nyt aivan kamaln näkönen sisältä, kaikki vaatteet vaa ihan sikinsokin. en edes erota missä on housut ja missä paidat : > ! ensin mun oli tarkoitus lähteä ulos ystäväni kanssa. mutta sitten äiti oli aika huonona ja en raattinut lähteä, ku äiti ois ollu sitten yksin. no sitten olenkin jumittanut koneella. en tajua miten en ole saanut tehtyä yhtään mitään. ahdistaa enemmän ku hetki sitten. ajatella että tämä läski istuu tässä tuolilla kone edessään. miten edes voin istua tässä vielä? nyt kuuntelen musiikkia. ja pikkuveljeni ja sen kaverinsa keskusteluja. ärgh. ajattelin taas, että miksi oikein olen vielä täällä?!

meijän luokalla on yks poika ja se on kiva, oon pitäny tästä pojasta siitä asti kun koulu alko melkein siintä asti. ... ruskeet silmät, ja ruskeet hiukset, mukava <3 aaww.. tuntuu välillä että koulussakaan en voi keskittyä mihinkään ku oikeesti oon ihan jossain muualla, siellä missä ei pitäisi. ''Te quiero, pero odio todo lo demás !<3'' mutta mitä se minussa näkisi.. paitsi läskiä, kun ei mitään muuta olekkaan.

no miten minä nyt tässä sitten vielä yrittäisin olla mitenkään. ahdistaa. kylmä, jäädyn tänne. itkettää.. masennuskaan ei ole väistynyt vaikka olen syönyt lääkkeitä vaikka kuinka kauan. eei en jaksa, vihaan tätä maailmaa. hirttäkää mut. ampukaa minut. tai haudatkaa vaikka elävältä. en halua enään elää. kaikki tää paska pyörii mun ympärillä, kokoajan on mun päässä. ku katon mun käsii ne on kumman väriset. en ees kunnol tunne mun käsii.. on niin helvetin kylmä että tärisen. mun jalkoi pistelee sillee jännäst;o ne ei oo niiku puutunu mut pistelee ihan reisistä asti;o käsiäki pistelee tost ylhäältä.

mun oli muuten pakko laittaa luokkasormus kaulakorun sellaseen. koska se ei pysy enää yhtään mun sormessa, jos laitan käden alas ja sillee suoraks, ni sormus tippuuu. kaikki sormukset joita ennen piidin tippuu.. mun uus sormus jonka sain mummolta jouluna, sekin tippuu.. ei pysy. ja jouduin tiukentaa käsikorua jonka mun ppikkuveli teki mulle, koska se oli aika löysä : s kuolen kylmyyteen ! ääää on niin helvetin kylmä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti