29. kesäkuuta 2011

elämä ottaa, se pudottaa.

mitä mä teen täällä enää? mä en puhu. mut mitenkäs nyt yhtäkkiä eräs ihminen tietääkin millainen olo mulla on. vaikka oli oikeesti ihan hyvä olo, sinänsä. no se tietääki et mulla on hirveen paha olo yms. no miten vaan...

no.. en voi sua unohtaa.

viimeyönä näin unta. ja unen tarkoituksena varmaan oli kertoa, että mun täytyy jatkaa eteenpäin.. mut mitä jos musta tuntuu vaan tyhjältä...?

On vuodet paikallaan
Ja hiljainen on maa
Joka aamu ilman sua on vaikee aloittaa
Sun kahvikupista
Jäi pöytään muistoja

Sua en voi unohtaa
Ja jokainen päivä saa mut muistamaan
Jokainen ääni saa mut toivomaan
Ja niinhän sanotaan voi usko voimallaan
Siirtää vuoria
Sua en voi unohtaa

Mä meen yksin nukkumaan
Jätän lampun palamaan
Kauniit muistot sinusta mua pitää valveilla
Sä piirsit sormilla
Mun selkään kuvia

jos mä vaan odotan.. ei oo ketään, kelle tämän kertoisin, ei oo ketään kuka olis niin vahva..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti