6. heinäkuuta 2012

I'm a loser baby, so why don't you kill me?

Viimeisen viikon ajan olen elänyt hieman toisessa maailmassa. En tiedä todellisuudesta oikein mitään juuri tällä hetkellä. Pari viimeistä päivää olen taas huomannut ajatusteni harhailevan jonnekkin mihin niiden ei enää pitäisi koskaan eksyä. ei satu enää, oon yksin mä nyt. En halua kaivata enää ketään.oon kivusta vapaa, sinusta vapaa, voin päästää sut menemään.

Ajoin myös kolarin viime sunnuntaina. Kävelen keppien kanssa.

Olen myöh huomannut erään ihmisen olevan hieman kiinnostunut minusta, onhan hän jo melkein myöntänytkin sen, muttei kuitenkaan suoraan. Hieman ympäripyöreästi, mutta kuitenkin niin suoraan. Ja kyllä, kyllähän minäkin hieman hänestä pidän, vaikuttaa mukavalta ja kiinnostavalta ihmiseltä... Mutten tiedä vielä onko minun kuitenkaan järkevä sekaantua enää mihinkään..

Minun on jotenkin vaikea olla tässä, vaikea hengittää. En tiedä haluaisin vain nukkua, hieman pitempään kuin yleensä.. Olen väsynyt elämään.

en jaksa kirjoittaa juuri nyt, mutta ajattelin kuitenkin ilmoittaa vielä olemassa olostani....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti