ah-dis-taa

tänää ku heräsin ekaa kertaa kahdeksan jälkeen, en noussut ylös, sit nukahin vissii tunniks. ja heräsin joskus puol kymmenen aikaa sit vaan pyörin sängys puol kahteetoist asti, et sit ku ''heräisin'' ni päivä olis jo sillee menny ettei se tuntuis niiin pitkältä.. en jaksa herätä ja tehä jotain..

eilen illalla joskus seittämää ennen sain ahistuskohtauksen, yhdestä puhelusta.. ituin vaatekaapin edessä puukko kädessä, itkin. oli vaan niin paha olla. mut en tiiä mitä tapahtu, mutten viiltäny kunnolla, ehkä ajattelin kuitenki et miten paljon seuraavana aamuna kaduttaa... Viilsin vain kaksi pientä naarmua kylkeen, ei tullut edes verta..

en tiiä miks tuntuu tälle, mut tuntuu pahalle, en tiiä jaksanko enää kauaa.. jotenki pelottaa mennä junalla ens torstaina keskisuomeen. ja tulla junalla sieltä poiskin. Se on varmaa että menen yksin. mutten tiedä tulenko yksin. jos tulen, pelkään että hyppään silloin junan alle sinne radalle, jotenki tuntuu vaa siltä. mut jos en tule yksin, ehkä silloin en. en ehkä silloin edes harkitse.

läski läski läski. miten voin olla näin läski? miks mun piti silloin joskus syödä? ahmia vaan niin helvetisti ?:
sori epäselvä teksti en oikee pysty keskittyy.joten ei nyt mitää muuta.