kuvat kertoo enemmän kuin sanani.

Mä stressaan, mua väsyttää. En jaksaisi enää hengittää.

Olen miettinyt nyt muutaman viikon ajan, että miksi olen väsynyt, miksi stressaan, miksi minua ahdistaa? En jaksaisi hymyillä, minua ei enää naurata mikään. Jätän asiat viime tippaan, enkä saa mitää aikaiseksi.

                                
Lupasin itselleni, se oli vika kerta. Miksi vieläkin roikun siinä samassa paskassa? Haluan pääni sekaisin, tuntuu ettei elämäni ole mitään selvinpäin. Minua ahdistaa.

       ja mä viilsin taas, reiteni ovat naarmuilla, ja ranteissani pieniä, säälittäviä naarmuja. Haluaisin viiltää kunnolla, tahdon sitä taas niin paljon. joo.haluan satuttaa itseäni. Minä haluaisin vain levätä.
Miksen ole jo tappanut itseäni? Miksi olen yhä täällä? miksimiksimiksi ja vielä kerran miksi. Minulla on niin paljon kysymyksiä, muttei yhtäkään vastausta.


Ja taas mä kärsin vieroitusoireista.

Miksi en osaa olla parempi ihminen? olen huono. anteeksi. en vain osaa.

Pelkäsin, kun ensimmäiset vihjeet tästä tuli. masennun taas. vajoan siihen samaan paskaan. Samaan aikaan toivoin, että olisin samassa tilassa kuin n 2 v sitten. Nyt en kuitenkaan haluaisi olla tässä enää. Miksen voisi olla terve ? niinkuin muutkin.
Vihaan itseäni. Minua ahdistaa haluan pois. en jaksa enää. anteeksi.

värikyniä, elämäni on liian mustavalkoista.

Eletään vaikeita aikoja, minusta kaikki näyttää taas mustalta.

En jaksa nousta aamulla sängystä, en jaksaisi liikkua, en jaksaisi hengittää. En jaksaisi tehdä yhtään mitään.
Minua ahdistaa, olen läski. läskiläskiläski. vitun sika.

Haluan pois. En jaksa pitää silmiäni auki. En halua.
I don't wanna feel anymore.
Kuinka kauan, tätä kestää ?En osaa puhua, en osaa sanoa. enkä jaksa........ En osaa.... en tiedä. olen liian sekaisin.

I don't wanna stay.

Sanat on kirjaimia toistensa perään.

En tiedä mistä kerään palaset itseeni. En tiedä mitä ajatella, en jaksaisi enää hengittää. En osaa enää. Mua pelottaa, ja tuntuu että kaikki tapahtuu juuri samaan hetkeen. En tiedä.

Ensinäkin asuntolani avain ei toimi, se voi johtua kyllä siitä että joku on unohtanut leimata avaimeni toimivaksi, koska normaalisti, ne eivät viikonloppuisin toimi, ellei erikseen anota lupaa jäädä. Mutta nyt meillä on koulua, meillä on tämä viikonloppu tallia. Ja avaimeni pitäisi toimia. Mutta se ei toimi. Mua ahdistaa, haluiasin itkeä ja huutaa. Haluaisin vain pois täältä. Haluaisin pois hetkeksi tästä todellisuudesta.Tai ehkä hieman pidemmäksikin hetkeksi.

En jaksaisi enää.

Haluaisin vain nukkua.

I wanna be to free. ksodajskdslkfsdöksdliodjkuda

En osaa sanoa mitään. En osaa enää kirjoittaa.
En jaksa. En halua.

Haluan pois.


haluan kuolla. anteeksi.

 En tiedä mitä pitää sanoa, en osaa edes ajatella. Tahdon turvaan, turvaan kaikelta pahalta ja turvaan itseltäni.

Haluaisin viiltää, pitkän ajan jälkeen, minun on tehnyt mieli viiltää, viiltää syvempään kuin ennen, ja viiltää vain yhä uudelleen. Haluan nähdä vereni valuvan ranteistani, haluan sen valuvan myös jaloistani. Haluan viiltää. Haluan sitä todella.
Haluan itkeä, haluan huutaa. ja lopuksi vain nukahtaa.. Nukahtaa, eikä herätä enää koskaan. Minun on paha olla. En tiedä mitä tunnen, vai tunnenko mitään? kyyneleeni yrittävät tunkea silmiini, mutten saa itkeä. En saa näyttää kenellekkään että olen heikko. En halua kenenkään tietävän, etten ole kunnossa. Kukaan täällä ei tiedä miltä minusta tuntuu. Minä hymyilen ja peitän pahan oloni tekonaurulla. Nauran kun muutkin nauravat. Ja kun muut lähtevät, minä haluan jäädä yksin. En halua olla enää täällä. Haluaisin vain nukkua. Tahtoisin nukkua pois. Pois täältä. Tahdon päästä sinne parempaan paikkaan josta puhutaan.
En jaksa enää elää tätä helvettiä päivä päivältä uudestaan.

Minua oksettaa.

Kaipaan ihmisen läheisyyttä. Kaipaan syliä, johon voin mennä. Kaipaan toisia käsiä, jotka pitävät minusta kiinni. Ja kaipaan sitä lämpöä, jonka joku muu minulle antaa. Haluan turvaan.

Minun ei ole hyvä olla näin. En halua olla näin. Minun on paha olla. Minun on huono olla. En halua että tuntuu tältä. Haluan pois tämän kivun ja ahdistuksen. haluan itkeä. Minun on vaikea hengittää.

Tiedän tämä teksti on niin sekava. Minua vain ahdistaa. En osaa sanoa mitään muuta. minä pelkään.

olen pahoillani.

Tyttöystäväni pyysi, etten tekisi mitään tyhmää. Mikä on tyhmää? ja saan vastaukseksi en tiiä.''
Tunnen häntä kohtaan paljon. Ja tarvitsen häntä. Mutta miksi en uskalla sanoa hänelle suoraan, että minun on niin paha olla etten saa edes henkeä. Etten jaksa edes hengittää.

En tiedä mitä sanoa, voisiko joku kertoa ?

I am happy, when you are with me, baby.

Minusta tuntuu hyvälle, samalla hieman pelottavalle, mutt tämä hyvän olon tunne peittää pelkoni.
Minusta tuntuu että olen oppinut tuntemaan uudestaan. Minulla on tunteita toista ihmistä kohtaan.
Haluan myös että tämä kestää, ja tuntuu etten ole tuntenut näin, kuin kerran. Ja tämä on minulle tietyllä tavalla jotakin niin uutta. Minä pidän tästä tunteesta, olen onnellinen että voin tunte näin.
                                                           I need you.

Tämä ihminen, ketä kohtaan tunnen näin. Hän saa minut hymyilemään.

lauseeni ovat vain kirjainten sotku.

Kun en keksi mitään sanottavaa. Pääni lyö tyhjää.  Sanani ovat tyhjiä, lauseeni ovat muodostuneet kirjaimista, joita laitan kirjainkirjaimen perään ilman tarkoitusta. Olen niin väsynyt. Olen väsynyt elämään, niin fyysisesti kuin henkisestikkin. Mitä elämäl teen?  Ku täält lähtee pois, se on tavallaan vaan pakko.
 miks nää päivät on harmaampii ku pitäis? 

Mä kerron vaan tarinaa, tarinaa täynnä valintoja. Tielläni on paljon risteyksiä, mikä on oikea suunta vai pitääkö minun jäädä paikoilleni?

mä sanon sanoja, joita kukaan ei käsitä. 

T'ällä hetkellä päässäni pyörii vain yksi lause. Lause niin selvänä.sanomattomana. Vaikka kai tunteist pitäis puhuu. mut mun arvet vaan lisääntyy. Haluaisin sanoa lauseet suorina, tietäen niiden tarkoituksen.

Mutten osaa sanoa enää kuin vain tämän yhden tietyn lauseen. rakastan sua ikuisesti.
En halua tuntea näin. Haluan päästä eteenpäin. En halua enää roikkua tässä.

Nyt haluan vain nukahtaa.
Tämä tekstin pätkä on sekava. olen pyyhkinyt tyhjäksi monesti.
En jaksa enää ajatella. Minun on paha olla. en jaksa enää hengittää. tuntuu ettei minulla ole enää mitään saavutettavaa. minulla ei ole tarvetta enää elää.

Enkä enää edes halua. Kaipaan turvaan. Haluan että joku oikeasti ymmärtäisi miltä minusta tuntuu. Ottaisi syliin ja pitäisi kiinni. Ajaisi pois kaiken pahan. Pitäisi kiinni, eikä päästäisi irti. Pyyhkis kyyneleet ja pitäis huolta. Mutta minusta tuntuu että olen aivan yksin. Yksin tämän pahan kanssa. Yksin pimeässä. Minun on niin kylmä. Kyyneleeni valuvat pitkin poskia, miksei itku enää lopu? en halua enää itkeä. Haluan pois. En jaksa itkeä enää.

Käteni tärisevät minua ahdistaa. En osaa hengittää. Tuntuu kuin hirttoköysi kuristaisi kaulaa, koko ajan kiristyen.En halua tuntea enää.

pidin kiinni, mutta otteeni irtosi.

Olen pahoillani.

Minua ahdistaa kehoni. Läskiäläskiäläskiäläskiä. Haluan pois kehostani. En halua katsoa itseäni pelistä. En halua nähdä itseäni, enkä halua että kukaan muukaan näkee minua. Minä tahdon kadota. Haluan pois kaikkien läheltä. Jonnekkin kauas, missä ei enää satu, sinne missä kaikki on hyvin. Turvaan.

en löydä sanoja

Mä kaipaan vieläkin häntä. Vaikka yritän olla miettimättä,ja saada hänet pois mielestäni, aina välillä, vieläkin hän palaa mieleeni. Sydämeeni jäi liian suuri aukko. Vaikka en osaa selittää tätä millään sanoilla, musta tuntuu yhä todella pahata.

mitä elämällä enää teen

Täs mä istun, ja salaa toivon en enkeli laskeutus mun vierelle. Jos me yhdes enkelini kanssa löydettäisiin yhdessä se tie viimeinen. En haluu enää itkee, en haluu enää et sattuu. En jaksa enää hengittää..
Must tuntuu et mä vaan oon, mutten elä. Minä vain olen. Tuijotan kaukaisuuteen, en jaksa kuunnella, en jaksa puhua. Haluan vain nukkua. En vain jaksa tätä enää.

Kuka tulee tätä maailmaa muuttaa? Mä en haluu nähä tätä maailmaa tällee. En jaksa enää selitellä, kai mä oon syytöntki esittäny, mut en mä yksin oo syyllinen.

Kuka tarjois kättä auttavaa? Yksin täs maailmas istun, poskillani kylmät kyyneleet. Voimat on loppu, enkä nää tunnelin päässä enää valoo. En pääse etenee. En vaa jaksais yhtää enempää.

Kaipaan turvaan. Turvaan itseltäni. Vihaan itseäni niin paljon etten enää kestä itseäni. En halua olla tässä. En jaksa.
Kyyneleet valuvat taas silmistäni. En saa sanoja kirjoitettua tähän, en niitä sanoja jotka haluaisin.

Eilen olin viettämässä iltaa muutaman kaverin kanssa, muutama kalja ym. Minun yksi exäni oli siellä myös. Me juttelimme, olisin halunnut jutella vielä enemmän. en tiedä. ehkä.

Nyt haluaisin jonkun vain toivottamaan kauniita unia, ja odottavan että lopetan hengittämisen.

Mitä elämäl enää teen? Kai nää sanat on just niit, joita kukaan ei käsitä. Ei kukaan välitä, vaikka näkee kuinka tää kaikki putoo mun käsistä. Nää päivätki on paljo harmaampii ku pitäis. Harmaata väriä löytyy kai jokaisesta meistä, paineet murskaa meitä, ja taivas vaan tummuu. Vaikka mä koitan pysyy vahvana, ni sydän alkaa hajoilla. Kipu vaan kasvaa, ja niin lisääntyy mun arvetki.

Tuntuu kuin jokin kaulaani kuristaisi. En osaa selittää, mua ahdistaa. Itkettää. Haluan pois. En halua enää hengittää.Haluan olla vapaa. Vapaana, lailla enkelten taivaalla lentää. Haluan jalkani irti maasta ja lentää ylös pilviin. Mua pelottaa, koska muistan sen pahan olon ja muistan kuinka kaikki paha olo hiipi hiljalleen sisälleni. Pelkään, koska niin käy uudestaan. Tiedän, koska tunnen sen. Enkä haluaisi kokea sitä uudestaan. Haluan pois. Minusta tuntuu niin pahalle, etten halua avata silmiäni enää.

Täällä on niin pimeää, ei näy valoa missään. Kukaan ei pidä minua kädestä, eikä näytä minulle sitä oikeaa tietä. Kukaan ei auta minua huomiseen. Mä oon uponnu tähä paskaa jo polviani myöten, käveleminen on vaikeaa ja raskasta. Enkä enää jaksa yrittää eteenpäin, koska vajoan kokoajan syvemmälle. Kukaan ei ota minua kädestä, ei auta pinnalle. Minä olen niin yksin. anteeksi mulla on paha olo.
Anteeksi sekava teksti.